Selvennys, ja tunnelman kuvailua.

Kaikki edellä kirjoitettu soopa viittaa vahvasti siihen, että minulla olisi nyt poikaystävä, treffiseuralainen tai edes joku viritys. Korjaan nyt mahdolliset väärinkäsitykset: ei, ei ole. Ei ole poikakaveria, miesystävää, deittiä, säätöä tai viritystä. Oli treffit, joista ei kehkeytynyt toisia. Ja sitten oli se yksi ilta kun pussailin Lintsin kallioilla. That's all folks, sorry. Ei mitään muuta tällä saralla. Ei mitään, mitä odottaa eikä mitään mistä raportoida.

Tänään olin aamukahville Rapen luona kaupalla. Hengasin, ihmettelin kyläkauppamaista meininkiä ja sen tuotteita (Käyttääkö joku muka edelleen puhelinmuistiota? Sitä sellaista paperista, jossa on porrastettu aakkoset sivun oikeaan reunaan?). Piipahdin iltapäivällä alusvaatekaupassa vain todetakseni ettei mulla ollut niihin ihanuuksiin varaa (Voiko halterneck-rintsikat maksaa 80 euroa? Kyllä voivat!!!). Söin illalla lapsen kanssa fajitaksia, joimme smoothiet ja rötväsimme popcornia sohvalle. Nautinnon sielulle tarjosi Nalle Puh ja Möhköfantti.

Nyt keskustelin Aksun kanssa mesessä. (Itseni ollessa matkalla saunan kautta sohvalle, Aksun ollessa matkalla kasvonaamion levitykseen, ja sohvalle.) Alla pätkä keskustelusta, joka kiteyttää tämäniltaiset tunnelmat totaalisesti:

-Mieti. Lapsilla on alkanut tänään kesäloma. Oivoi sitä fiilistä kakarana. Ei tarttenut tehä töitä, piti vaan uida ja leikkiä ihan vitusti.
-Niimpä. Sai olla ulkona myöhään ja silti oli aamulla turvallinen olo. Ei sellanen krapula-demonien-hyökkäys fiilis.
-Nii-in. ja äiti anto aamulla puhtaan t-paidan ja collegeshortsit.
-Kyllä. Ja kun oli syönyt aamupalan lähti vaan juoskemaan taas ulos. Söi kavereiden kanssa kaupan pyörätelineillä jätskiä.
-Voi ei. Pahinta kesässä oli ehkä se, kun piti tulla kotia syömään iltapäivästä.
-Niin oli. Lämmintä ruokaa, yök! Ja huulet oli aina ihan siniset, kun oli uinut niin paljon ja oli kylmä.
-Nykyään uskaltaa ehkä heinäkuun lopulla uimaan. Ja uimakausihan kestää ehkä 2 viikkoa. Lähden nyt lätkimään sitä tököttiä naamaan. Kaunistumista ei voi siis estää.

(Se on siis totta. Olen aikuinen.)