keskiviikko 21. maaliskuuta 2007

Epikriisi

Itsensä puolustaminen on perhanan vaikeaa, ainakin minulle. Kun joku sanoo jotakin edes lievästi negatiivis-vivahteista, tulee vaikea olo. Alan kiemurrella, tulen hyvin kiusaantuneeksi, en saa sanaakaan suustani ulos ja minä -suuri suupaltti- menen hiljaisempaakin hiljaiseksi. Vaisu on oikea sana. Änkytän, ja pääni alkaa nykiä kummallisesti.

Kaikki voi alkaa hyvin pienestä, eikä toinen ole välttämättä tarkoittanut mitään pahaa sanoillaan. Silti, jos minulle töksäytetään mitään inhottavaan sävyyn, ahdistun välittömästi. Pahimpia ovat tilanteet, joissa olisi ihan todella jopa syytä suuttua vastapuolelle ja puolustautua kunnolla. Jos minua kohdellaan epäoikeudenmukaisesti, ilkeästi tai väärin, olisi ilmeisen luonnollista sanoa (fiksusti, mutta rauhallisesti) takaisin. Nappakkaan sävyyn saan minäkin toki ilmaista närkästymiseni, loukkaantumiseni ja satutetuksi tulemiseni. Mutta en tee sitä, sillä minulle on vain niin kovin paljon helpompaa puolustaa muita -kovasanaisestikin- kuin itseään edes ihan vähän.

Toisinaan haaveilen siitä, että voisin vain ottaa ja räjähtää jollekin. Siis todella huutaa suoraa huutoa ja osoittaa hänen tekonsa minua kohtaan vääräksi. Olisi hiton hienoa, jos uskaltaisin nousta puolustamaan itse itseäni ihan tosissaan ja osoittaa todelliset tunteeni. Haluaisin kovasti olla niin rohkea. Minua pidetään kyllä hyvin extroverttinä, ja minut on nähty (ihan syystäkin) pahasuisena tyttönä toisinaan. Mutta voiko kukaan minua tunteva ihminen väittää nähneensä minut oikeasti puolustamassa itseäni? Itse en muista yhtään tilannetta. Miksi, oi miksi, se on niin vaikeaa?

Siksi, koska se kuuluu "taudinkuvaan" kaikilla alkoholistien lapsilla. AAL:n sivuilla sanotaan tämä osuvasti: "Tunnemme syyllisyyttä, jos puolustamme itseämme periksiantamisen sijaan." Oireita on monia ja surullista kyllä, niin on alkoholistien lapsiakin. Ei sitä normaalisti tule ajatelleeksi kuinka pitkälle jotkin asiat elämässä vaikuttavat.

"Uskalla tulla rakastetuksi sellaisena kuin olet, niin voit lakata esittämästä sitä, jota luulet muiden haluavan rakastaa."

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Allekirjoitan. Alkoholistin lapsena.