Näin se menee:
Eilen vietin iltaa viinilasillisen ääressä katsoen sitä iltaelokuvaa, jonka alkutekstien aikana siskorakas (ja muut perheelliset) jo nukahtaa. Pohdin hammashuoltoon liittyviä kysymyksiä yöllä puoli kolmeen (oikeasti, hampaat tulisi pestä aamulla ennen syömistä) ja sunnuntaina nukuin rauhassa kymmeneen. 10 on hyvä aika nousta, ettei mene työpäivän vastainen yö liskojen kanssa taistellessa. Aamutuimaan näin tosin hämmentäviä unia matkasta Ilosaarirokkiin optimistijollalla. Päivällä lojuin ja pakkailin muovailuvahaa pakettiin. Illaksi menin lastenkutsuille, jossa perheelliset mammat kadehtivat suureen ääneen minun "luksuselämääni ja loputonta vapaa-aikaani". Palasin kotiin ihan yksin, kämppä oli pimeä, kukaan ei ollut tiskannut tiskejä, ei pessyt pyykkejä eikä siivonnut. Oli hiljaista. Kuten aina.
Näin se ei mene:
Köyhät ritarit. Siis se tv-kokkisarja. Se on teennäistä ja typerää katsottavaa. Ohjelmassa Meri-Tuuli-omacatering+tv-juontaja-tyyppinen jokapaikan höylä "tekee rennosti" ruokaa kahden komean miehen kanssa. Miehet X ja Y (nimiä ei voi muistaa) kertovat Meri-Tuulille hyviä vinkkejä, valkkaavat omasta mielestään "legendaarista ja miellyttävää jokapaikan musaa" sekä puhuvat viinistä kovin asiantuntevasti termeillä "sopii kaiken kanssa" ja "on vaan sairaan hyvää". Kaiken päätteeksi tulee montaasi heidän illastaan, jossa Meri-Tuuli jakaa heille lahjoja, kaikki nauttivat ruoasta ja viinistä hymyssä suin ja tunnelmamusiikki pauhaa.
Tämä paskaa, sanon minä!
Näin se menee:
Minun kodissani ei ole koskaan kahta hyvännäköistä miestä kokkailemassa kanssani herkkuja. Liiemmin he eivät ole täällä myöskään ylistämässä minua ja sitä "kuinka ihana tuo tyttö vaan on". Ei, he eivät myöskään ole valkkaamassa viinejä, Jorma Kääriäisen levyjä tunnelmanluojaksi (tätä en ehkä edes toivoisi) tai tunkemassa Dijon-sinappia perunamuussiin "koska se antaa kivan tatsin". Itseasiassa, jos asunnossani jostain syystä on 2 hyvännäköistä miestä yhtäaikaa, he ovat todennäköisesti varattuja mieskavereitani, jotka valittavat ikuista kiirettään ja sitä, että minä "pakotan" heidät avukseni pesukoneen asennukseen. Tai sitten ne 2 miestä ovat vain yksinkertaisesti erehtyneet osoitteesta. Viimeset vaihtoehdot ovat tv-lupatarkastaja ja postimies. Ensimmäinen oli keski-ikäinen, ruma ja antoi mulle sakot. Jälkimmäinen näki kyllä minut paidattomana, mutta oli myöskin keski-ikäinen ja ruma. Sakkoja en tosin saanut, vaan sain paketin, joka ei ollut tarkoitettu minulle.
Joten kun Meri-Tuuli ja Viivi Avellan kertovat niitä glamoureja tarinoita sinkkunaisen elämästä, he eivät voisi olla kovin paljon kauempana totuudesta. Totuus on verkkarit, sohva, telkkari ja lauantai-ilta. Meikit pysyvät meikkipussissa, pitsialushousut on kaapissa ja videolla pyörii Hugh Grant-pätkä. Ei ole seksikkäitä alusvaatteita, glitteriä pitkin poikin kroppaa ja stilettisaappaita. Seksiä ei harrastelle koska huvittaa eikä miehet soittele ovikelloa joka ilta ja vingu kylään. Viini saattaa olla todellista, mutta ei todellakaan aina viinilasista. Muumimuki käy myös.
Että Meri-Tuuli, Viivi ja muut, tässä on totuus sinkkuelosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti